Severin tautia esiintyy 7-13-vuotiailla kasvavilla urheilijoilla kiputilana kantapään alueella. Severin tauti eli kantaluun apofysiitti tarkoittaa tilaa, jossa luusto kasvaa nopeammin kuin lihas. Tämä aiheuttaa voimakkaan vetokuormituksen akillesjänteen kautta kantaluun alueelle. Oireiden ilmenemiseen liittyy usein myös hallinnan puutetta lantion- ja keskivartalon sekä alaraajojen alueella.

Kipua esiintyy kantapään alueella, alkuun akillesjänteen kiinnityskohdassa, mutta myöhemmin kipu voi levitä koko kantaluun alueelle. Ensioireina kipua ja turvotusta esiintyy liikuntasuorituksen jälkeen, mutta myöhemmin tilanteen jatkuessa kipua ja turvotusta esiintyy myös liikuntasuorituksen aikana sekä levossa.

Severin taudin hoito

Hoitamattomana Severin taudin oireet voivat jatkua jopa muutaman vuoden ajan. Siksi olisikin erityisen tärkeää, että oireita hoidetaan mahdollisimman nopeasti, kun kantapään kipua ilmenee. Mitä nopeammin kiputilanteeseen reagoidaan ja aloitetaan tähän säännölliset täsmäharjoitteet, sen helpommin ja nopeammin saadaan kipu hallintaan.

Pitkäänkin jatkuneeseen Severin tautiin voidaan saada yllättävän nopeasti helpotusta oikeilla harjoitteilla. Tärkeintä kuitenkin on tehdä harjoitteita ennaltaehkäisevästi, jolloin kyseiseltä kantapään kivulta voidaan välttyä. Motivaatio liikuntaan on helppo ylläpitää, kun keho on vahva ja hyvinvoiva.

Ennaltaehkäisevät harjoitteet voivat parantaa suoritusta myös omassa lajissa, kun fysiikka toimii moitteetta.

Kantapään kipu: Periaatteet kantapään kivun poistamiseksi ja tämän ennaltaehkäisemiseksi

Kantapään hyvinvointiin vaikuttavat harjoitteet ovat jaettu kolmeen osaan – ensiapuharjoitteet, lisäharjoitteet ja ennaltaehkäisevät harjoitteet. Kaikissa kolmessa ryhmässä on tarkoituksellisesti paljon samoja harjoitteita, koska ne tukevat toinen toisiaan ja monet harjoitteet, jotka korjaavat tilannetta, myös ennaltaehkäisevät rasitusvamman tulemista.

Ensiapuharjoitteita tehdään vain silloin, kun kantapäässä on rasitusvamma, Severin syndrooma. Jos pelkät ensiapuharjoitteet eivät poista kipua, otetaan mukaan myös lisäharjoitteet. Kun rasitusvamma on päällä, niin tässä vaiheessa ei tehdä vielä lainkaan ennaltaehkäiseviä harjoitteita.

Ennaltaehkäiseviä harjoitteita tehdään silloin, kun rasitusvammaa ei ole vaivaamassa ja tässä tilanteessa puolestaan ei tehdä lainkaan ensiapu- tai lisäharjoitteita. Ennaltaehkäisevien harjoitteiden rooli on merkittävä ja näillä parannetaan junioriurheilijan suoritusta myös omassa lajissa!

Huomioitavaa on myös, että pehmeät alustat esim. pururata, metsäpolut, trampoliini ja urheilumatot alustana rasittavat jännettä enemmän kuin asvaltti. Pehmeillä alustoilla kontakti on hidas ja jänne on suuremmassa rasituksessa.