Osgood Schlatterin tauti on kasvavilla urheilijoilla esiintyvä polven kiputila. Osgood Schlatteria esiintyy 8-14-vuotiailla.

Osgood Schlatterissa kipu on polven etupuolella, polvilumpion alla olevassa sääriluun kyhmyssä.

Tätä kasvuikäisen kasvualueiden rasitusvaivaa voidaan kutsua tilaksi jossa luusto kasvaa nopeammin kuin lihas ja aiheuttaa näin jänteen kautta suurentunutta vetokuormitusta kasvualueelle, mikä johtaa kasvualueen vaurioihin. Tässä tapauksessa sääriluun kyhmyn alueelle.

Kasvavalla lapsella jänne on vahvempi, kuin itse luuosuus johon jänne kiinnittyy. Tämän vuoksi suurentunut vetokuormitus tekee ärsytystilan luun kasvualueelle. Kyseisellä alueella esiintyy kipua ja turvotusta. Näitä esiintyy alkuun liikuntasuorituksen jälkeen, mutta myöhemmin tilanteen jatkuessa kipua ja turvotusta esiintyy myös liikuntasuorituksen aikana sekä levossa.

Oireiden ilmenemiseen liittyy usein hallinnan puutetta lantion- ja keskivartalon sekä alaraajojen alueella. Lisäksi etureisien lihaksisto on liikkuessa usein yliaktiivinen ja esimerkiksi pakara- ja takareiden lihakset tekevät liian vähän lihastyötä.

Kun junioriurheilijalla esiintyy Osgood Schlatterin tauti niin tässä tilanteessa tulee välttää porrasharjoittelua sekä hyppyharjoittelua. Myös, jos junioriurheilija kasvaa pituutta yli 1cm verran kuussa on syytä välttää edellä mainittuja harjoitteita, jotta rasitusvammoja voidaan ehkäistä.

Hoitamattomana kasvuikäisten polvikivut voivat jatkua jopa muutaman vuoden ajan. Siksi olisikin erityisen tärkeää, että oireita hoidetaan mahdollisimman nopeasti, kun polvikipua ilmenee. Mitä nopeammin kiputilanteeseen reagoidaan ja aloitetaan tähän säännölliset täsmäharjoitteet, sen nopeammin oireita saadaan helpotettua.

Pitkäänkin jatkuneeseen polviongelmaan voidaan saada yllättävän nopeasti helpotusta oikeilla harjoitteilla.

Polven kipu: Periaatteet junioriurheilijan polven kipujen poistamiseksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi

Polven hyvinvointiin vaikuttavat harjoitteet ovat jaettu kolmeen osaan – ensiapuharjoitteet, lisäharjoitteet ja ennaltaehkäisevät harjoitteet. Kaikissa kolmessa ryhmässä on tarkoituksellisesti paljon samoja harjoitteita, koska ne tukevat toinen toisiaan ja monet harjoitteet, jotka korjaavat tilannetta, myös ennaltaehkäisevät rasitusvamman tulemista.

Ensiapuharjoitteita tehdään vain silloin, kun polvessa on rasitusvamma, osgood schlatter tai sinding larsen johanssonin syndrooma. Jos pelkät ensiapuharjoitteet eivät poista kipua, otetaan mukaan myös lisäharjoitteet.

Kun rasitusvamma on päällä, niin tässä vaiheessa ei tehdä vielä lainkaan ennaltaehkäiseviä harjoitteita.

Ennaltaehkäiseviä harjoitteita puolestaan tehdään silloin, kun rasitusvammaa ei ole sillä hetkellä vaivaamassa ja tässä tilanteessa ei tehdä lainkaan ensiapu- tai lisäharjoitteita. Osa liikkeistä on samoja, koska ne toimivat tehokkaasti sekä ensiapuharjoitteina että ennaltaehkäisevässä roolissa.

Ennaltaehkäisevien harjoitteiden rooli on merkittävä ja näillä parannetaan junioriurheilijan suoritusta myös omassa lajissa!